Eläkkeesi voisi olla kuusinkertainen ja lapsesi saisivat ison perinnön
Jos saat nyt 3000,- euroa palkkaa, oma osuutesi eläkemaksustasi vähennetään palkastasi ja työnantajasi maksaa eläkevakuutusyhtiölle lisää. Nämä yhteensä tekevät noin 25 % palkastasi, eli noin 750,- euroa kuukaudessa. Jos työskentelet 25-vuotiaasta alkaen 65-vuotiaaksi, eli 40 vuotta, saat eläkettä maksamiesi eläkevakuutusmaksujen perusteella. Mutta kuinka paljon? Lasketaanpa.
Eläkevakuutusyhtiöiden sijoitusten keskituotto on noin 4,5 %. Kun nuo summat syöttää vaikka Seligsonin tuottolaskuriin, niin saa tiedoksi, että säästö 4,5 % vuosittaisella keskituotolla ja korkoa korolle -ilmiöllä on 40 vuoden jälkeen 986.595,-, eli noin miljoona euroa. Mikäli pääomasta lasketaan samalla 4,5 % tasolla tuotto vuosittain, on eläke noin 3.700,- euroa kuukaudessa. Tällöin pääomaa ei kuluteta. Kuollessa eläkevakuutusyhtiö saa pääoman, eivätkä perilliset saa tästä pääomasta mitään.
Jos vastaava 750,- euron kuukausittainen summa olisi sijoitettu pörssiosakkeisiin joko suoraan hajautettuna tai esimerkiksi osakeindeksirahaston kautta, sille saataisiin keskimäärin 9 % tuotto vuosittain. 40 vuodessa pääoma ja tuotot olisivat 3.187.236,-, eli yli kolme miljoonaa euroa. Mikäli pääomasta lasketaan vuotuinen tuotto samalla 9 % tasolla, päädytään noin 24.000,- euron kuukausittaiseen eläkkeeseen. Tällöin ei myöskään syödä pääomaa, vaan nostetaan eläkkeenä vain tuotto. Kuollessa perilliset saavat pääoman. Mikäli pääomaa puretaan eläkkeellä, niin eläke kasvaa ja perintö pienenee.
Yllä olevan esimerkki on yksinkertaistettu. Siinä ei ole otettu huomioon rahan arvon muutoksia, palkkojen nousua, veroja tai lainsäädännön muutoksia. 40 vuodessa ehtii tapahtua paljon kaikenlaista. Vertailun tarkoitus on osoittaa eläkeyhtiön tekemän ja oman eläkesäästämisen ero.
Seligsonin tuottolaskuri: https://www.seligson.fi/suomi/sijoitustieto/tyokalut/laskurit/tuottolaskuri.html
Nordnetin tuottolaskuri: https://www.nordnet.fi/campaign/sijoita-saastosi.html
Tämä on ’Suomen eläkejärjestelmä on surkea’ -kirjoitussarjani toinen osa. Lisää on tulossa.
Nykyisten rahastoitujen eläkelaskelmien pohjana taitaa olla 3,5%:n tuotto-odotus. Tämän ylittäviä tuottoja voidaan jakaa työeläkeyhtiön asiakkaille asiakashyvityksinä. Palautukset ovat olleet lähes 2%:n ja 0,1%:n välissä maksetuista TyEL-maksuista, muistaakseni. Nämä alennukset syövät rotan lailla korkoakorolle järjestelmää. Sopii myös kysyä, että onko tämä reilua? Vakuutetuillekin kuulemma näistä valuu murusia laskelmissa, mutta joku muu voi varmaan sen osoittaa.
Muistettava on myös se, että sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Mikäli näin ei olisi, niin mehän kaikki sijoittaisimme varman tuoton odotuksilla. Mikäli sijoittamisessa vakuutettu epäonnistuisi, niin saisiko hän sitten vain takuueläkkeen vai miten asiaa pitää ajatella?
Ilmoita asiaton viesti
Tein vertailulaskelman 3,5 % ja 7 % tuotoilla. Ero 2,4 kertainen, eli edelleen todella suuri. Toisinkin päin laskelmaa voi tehdä, jolloin saadaan yli kuusinkertainen ero.
Lisäksi moni käyttää velkavipua, jolloin tuottoprosentti nousee. Esimerkiksi asuntosijoittamisessa viiden prosentin reaalituotto voi velkavivulla nousta yli kymmenen.
Ilmoita asiaton viesti
Hyviä kysymyksiä. Luultavasti tuon laskelman ero on vielä suurempi kuin kuusinkertainen. Sijoitusaika eläkkeissä on pitkä ja eläkeyhtiöiden pitäisi sijoittaa ne pitkäaikaisesti hyvätuottoisiin kohteisin sen sijaan, että noin puolet 200 mrd eurosta on korkosijoituksissa. Ja kulut ovat käsittämättömät, ulkopuolisille sijoituspalveluyhtiöille maksettiin vuonna 2017 1,4 mrd euroa:https://www.tela.fi/uutinen/1/0/tyoelakevakuuttajien_sijoituskulut_alle_prosentin
Ilmoita asiaton viesti
Muissa maissa eläkevakuutusta on järjestelty erilaisilla ohjelmilla, joissa on verohelpotuksia. Kansaneläke voi olla ’perälauta’, jos epäonnistuu omissa sijoituksissaan. Mielestäni järjestelmä vaatii täysremontin. Nykyinen järjestelmä on jatkuvasti toteutuva sijoitusriski.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta nykyjärjestelmän ongelma on se, että se mahdollistaa rahavarojen väärinkäytön. Työhyvinvointiakin on lisätty Lapin matkoilla jne. Kiinteistöjä on ostettu ylihintaan. Alkuaikojen takaisinlainaus koitui yrityksille hyödyksi, mutta järjestelmälle katastrofiksi. Sijoittamisen ottaminen omiin käsiin tietenkin poistaisi ainakin osan näistä ongelmista.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, tuokin vielä.
Ilmoita asiaton viesti
Se että jokainen tuleva eläkeläinen itse säästäisi omat eläkkeensä, ei ole tae siitä tulevat eläkkeet olisivat suurempia.
Ilmoita asiaton viesti
Onko blogisti Tiihonen harkinnut asettumista ehdolle Eduskuntavaaleihin?
Veikkaan, että aika monella on täysin vastaavia ajatuksia, kuin blogistilla, mutta julkisesti ei niitä uskalla esittää – syystä tai toisesta.
Äänestää saattaa kuitenkin uskaltaa, koska se on (ehkä) ei-julkinen kannanotto.
Suomen kansa, hölmö kansa, antaa kusettaa itseään jatkuvasti.
Olisiko jo aika puhaltaa yhteen hiileen, eikä riistää toinen toista?
Ilmoita asiaton viesti
Ensin pitäisi keksiä sopiva puolue ja sitten päästä sen ehdokkaaksi =). Puolueasioissa on ongelmana, että eläkkeissä, ilmastonmuutoksessa tai monessa muussakin asiassa on valtava muutoskitka. Omia lehmiä on ojassa siellä sun täällä ja aina kun jotain muutosta yrittää, niin saa vastaansa jonkun ryhmän, joka pelkää omien työpaikkojensa tms. puolesta.
Ei muutoskitka ole silti syy olla yrittämättä. Minulla on se ’vamma’, että haluan muuttaa asioita jotka näen vääriksi. Siksi aloitin tämän bloginkin. Minulla on myös ihan jonkin verran kokemusta tuulimyllyjä vastaan tais… hmm… ehkä tässä yhteydessä väärä vertaus… muutoskitkaa vastaan taistelemisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä usein kuulee, että Ruotsin järjestelmä on edullisempi ja siksi parempi. Korkeita työeläkevakuutusmaksuja pidetään ongelmana työnantajien kilpailukyvyn kannalta. Maksu Ruotsissa on todella pienempi, mutta linkissä otetaan asiaan kantaa vähän laajemmin.
https://www.varma.fi/muut/blogi/postaukset/2017-q3…
Muistaakseni USA:ssa monilta sulivat eläkesijoitukset finanssikriisin 2007-2009 seurauksena. Ruotsistakin löytyy ainakin joidenkin yhtiöiden kohdalla eläkevarojen sulamista. Riskejäkin siis on, mutta kyllä asiasta kannattaa käydä avoin keskustelu.
Meidän järjestelmässä työeläkelupaus on työnantajien ja työntekijöiden lupaus yhdessä työeläkeyhtiöiden kanssa. Maksuperusteisessa vastuu siirtyy sijoittajalle ja sijoitusyhtiöiden vastuu jää kyllä epäselväksi. Yhteiskunta lupaa vähimmäiseläkkeet. Uskon, että maksuperusteisessa järjestelmässä olisi sekä voittajia, että häviäjiä. Hyvää olisi omat rahat.
Ilmoita asiaton viesti
En tunne Ruotsin tai muiden maiden järjestelmiä. Mutta sen tiedän, että nykyinen Suomen järjestelmä on huono suhteessa siihen mitä se voisi olla.
Eläkesijoitukset pienenevät, jos sijoituskohteen arvo pienenee. Pahintahan olisi, jos olisi vain yksi sijoituskohde ja se sitten menettäisi kokonaan arvonsa. Hajauttaaminen on hyvin tarpeellista. Siihen pääsee joko itse tai sitten rahaston kautta.
Siitä huolimatta arvot vaihtelevat vuodesta toiseen. Oleellista tässä onkin pitkä aika jolloin sijoituksia tehdään. Eläkevakuutuksissa näin on, tyypillisesti esim. tuo 40 vuotta. Lisäksi on huomattava, että sijoituksia sitten vielä puretaan esim. 20 vuotta, jolloin sisään-ulos -aika on peräti 60 vuotta, jona aikana arvonmuutokset keskiarvoistuvat.
Ilmoita asiaton viesti
No huh huh!
Enpä ole pitkään aikaan täällä kommentoinut, mutta nyt tulee kyllä niin paksua, että on pakko tarttua kynään …
Kirjoittaja tekee sen alokasmaisen virheen, että ajattelee itse kunkin pakollisten eläkemaksujen rahastoituvan ja kohdistuvan nimenomaan hänelle itselleen tulevaisuuden eläkkeenä.
Näinhän ei Suomessa ole.
Suomessa pätee edelleen se, että ny työssäkäyvä sukupolvi maksaa nyt eläkkeellä olevan – edellisen – sukupolven eläkkeitä.
Ja pakkokin on, koska tulevia eläkemenoja varten alettiin rahastoida varoja vasta 1990-luvun alussa eli sitä ennen mentiin 100-prosenttisesti kädestä suuhun.
Nyt niitä rahastoja on se noin 200 miljardia ja muutosta on tapahtunut siinä mielessä että ensi kertaa eläkevakuutusyhtiöt maksavat ulos enemmän eläkkeitä kuin kuin keräävät sisääntulevia eläkevakuutusmaksuja.
Tästä huolimatta Suomessa annetut tulevaisuuden eläkevastuut (=tulevat eläkkeet) on noin 600 miljardia euroa . ELi vaikka rahastoja kerätään edelleenkin niin tulevatkin palkansaajat joutuvat maksamaan meidän aikanaan eläköityvien eläkkeitä palkkatuloistaan.
Eikä tilannetta/laskelmia tietenkään auta esim. syntyvyyden ja sitä kautta tulevien palkansaajien lukumäärän lasku mietittäessä kuka maksaa jo nyt annettujen eläkelupausten mukaiset eläkkeet tuevaisuudessa.
****
Sitten on kokonaan eri asia mikä on riittävä tai tavoiteltava tuottotaso eläkesäästöille ja -rahastoille.
Kannattaa pitää mielessä, että parikin miinus 10% tai miinus 20 prosentin vuosituottoa osakesalkussa syö pitkäksi ajaksi aiemminaikaansadun tuoton, oli se sitten ollut 4% tai 9 prosenttia vuodessa.
***
Kuten sanottu, kokonaisuudessaan julkinen eläkesäästöjärjestelmä toimii ylläkuvaamallani tavalla, mutta mikään ei estä kirjoittajaa tai lukijaa harrastamasta henkilökohtaista eläkesäästämistä/sijoittamista juuri niin riskialttiilla strategialla kuin haluaa. Good luck!
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa tapauksessa kenenkään ei tarvitse enää väittää, että on itse ansainnut oman eläkkeensä.
Suomen eläkejärjestelmä on veroluontoinen pakkojärjestelmä ilman oikeutta itse ” eläkesäästäjän ” omiin oikeuksiin tai päätäntävaltaan omien rahastoitujen eläkekertymän suhteen.
66-vuotiaan 45 vuoden eläkesäästöt sosialisoidaan satavuotiaaksi eläville – näin kärkkäästi sanoen.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedän kyllä, että järjestelmä on vain osittain rahastoiva jne. perusjutut. Oleellista olikin vertailla tässä sitä mitä tuotot voisivat olla sen sijaan mitä ne nyt ovat. Ja että tuo 200 mrd euroa tuottaa nyt huonosti.
Nuo vuosittaiset vaihtelut voivat olla suuria, mutta ne tasoittuvat ajan kanssa eivätkä vaikuta lopputulokseen. Eläkevakuutusyhtiöiden vuosittaisten tuottoprosenttien tuijottaminen (mitä media harrastaa) on tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sijoitushorisontti pitäisi olla vähintään 20 vuotta, mieluummin 25 vuotta.
”Kuten sanottu, kokonaisuudessaan julkinen eläkesäästöjärjestelmä toimii ylläkuvaamallani tavalla, mutta mikään ei estä kirjoittajaa tai lukijaa harrastamasta henkilökohtaista eläkesäästämistä/sijoittamista juuri niin riskialttiilla strategialla kuin haluaa. Good luck!”
Tämä ei valitettavasti pidä paikkaansa, koska nuo eläkevakuutusmaksut ovat tavallisella palkansaajalla sellaisia, joihin ei pääse itse vaikuttamaan. Mikäli siis haluaa ’harrastaa’ eläkesäästämistä, niin se pitää tehdä käteen jäävällä nettorahalla pakollisen eläkevakuutuksen lisäksi.
Ilmoita asiaton viesti
Jos haluat vertailua tai täsmällisyyttä, niin vertaa tuotoja Norjan öljyrahastoihin, joita hoidetaan pääasiallisesti Lontoon kautta.
Viime vuonna 2017 Norjan öljyrahastoiden sijoitustuotto oli 11 %, joka rikastutti joka ikistä norjalaista n. 1.100 euroa 12 kuukauden ajan läpi vuoden iästä riippumatta.
Mikä olikaan sitten Suomen työeläkkeiden rahastoinnin tuotto ?
Suurin osa maailman työväestöstä kerryttää eläkkeitään omin rahastoinnein ja säästöjen eläkekekertymä päätyy Suomen eläkejärjestelmän sosialisoinin sijaan yksilöidysti joko säästäjän leskelle, ja/tai perikunnalle kaikkine sijoitustuloineen.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä. Muistelen, että Norjassa annettiin aikoinaan viidelle sijoitusyhtiölle suunnilleen yhtä suuri potti öljyrahoja hoidettavaksi, miljardeja. Muutaman vuoden päästä tutkittiin sitä, että miten eri sijoitusyhtiöt olivat pärjänneet. Osa oli pärjännyt hyvin ja osa huonosti. Tämä oli luonnollista.
Mutta, kun katsottiin sijoitusten tuottoa kokonaisuutena, niin se vastasikin pörssin (tai pörssien?) keskituottoa ja riskiprofiilia. Samaan lopputulokseen olisi päässyt indeksisijoittamisella paljon halvemmalla. Nyt oli maksettu aktiivisen rahastonhoidon kulut ja saatu indeksituotto. Käsittääkseni purkivat järjestelyn. Luulenpa, että Suomessa ollaan vielä valitettavasti tuossa edellisessä vaiheessa, koska sijoitusyrityksille maksettiin vuonna 2017 1,4 mrd euroa palkkioita. Ja lisäksi tuli oman sijoitustoiminnan 200 miljoonan euron kulu päälle.
Ilmoita asiaton viesti
Norjan öljyrahasto teki sijoitustuottoa v. 2017 n. 131 miljardia taalaa ja yli 11 % ollen arvoltaan jo nyt yli 1,1 biljoonaa USD. Tämä on n. 160.000 dollaria / joka ikinen norjalainen vauvasta vaariin.
Aika hyvin ovat kasvattaneet omistustaan sijoitustuotoin nollasta v. 1996 1.100.000.000.000 dollariin v. 2017 vain 21 vuoden aikana !
On siinä Hankkeninkin pojille ihmettelemistä kerrakseen.
Ilmoita asiaton viesti
Ai se on kasvanut jo noin suureksi? On sinne tuupattu kai lisää rahaa öljytuloista, eli ei pelkästään sijoituksilla ole kasvatettu kakkua, mutta todella hyvin silti.
Vuotuiset tuotot vaihtelevat, mutta tuollaiseen 9 % indeksitasoon pitäisi mielestäni keskimäärin suomalaisten eläkerahastojenkin päästä. Jos siihen yksityishenkilö pääsee, niin mikseivät ’ammattilaiset’?
Tästä aiheesta kannattaa lukea sijoitustoiminnan klassikko Sattuman kauppaa Wall Streetillä:
https://www.piensijoittaja.net/mielipide-kirjasta-…
Minulla on tuo kirja ja se on aika karua luettavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Juhan, kommentti 10, kannattaa lukea blogi uudestaan läpi.
Ruotsin järjestelmästä linkissä:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001372212….
Ilmoita asiaton viesti
Kunnat aloittiva varovaisesti eläkemaksut ja rahastoinnin tulevaisuuden varalta v. 1988 ja valtio seurasi perässä v. 1993.
Millä resurssein nämä luulivat työeläkkeiden hoituvan valtavalle julkiselle sektorille aiemmin ?
Nythän julkisen sektorin eläkeläisten, eläkemaksujen ja rahastoinnin piirissä on n. 1.500.000 ihmistä, mutta rahastointi on edelleen olematonta lupauksiin nähden.
Ilmoita asiaton viesti
Vaw, viimein löytyi kolleega, joka osaa laskea ja vieläpä oikeita asioita! Meitä ei ole montaa.
Kauan sitten nuoruudessani jo markka-aikana tein vastaavia laskelmia Excelillä. Ne ovat kotisivullani osoitteessa:
http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/Tutkimuksia/Tutk…
Sieltä kohta: Eläkevarojen kertymän riittävyyslaskelmat Eläkepommi.xls ►
Minun laskelmani ovat harjoitelmia, niitä pitäisi jatkaa. Asia on hyvin mutkikas ja eläkekassojen tiedottajat kieroja. Pari tärkeää kohtaa:
1. Rahan arvon muutokset voi ohittaa sillä että käyttää koko ajan laskelmissa kk-palkkana symbolia P tai lukuarvoa 100. Lopputulos on kaikissa vaiheissa kuukausipalkkaan verrannollinen kerroin.
2. Pirullisinta on harhaanjohtava propaganda: ”Nyt on tilanne että työssäkäyvät maksavat enemmän kuin mitä menee eläkkeisiin.”
Näitä kahta ryhmää pitää käsitellä erikseen. Lasketaan meidän eläkeläisten keräämä rahapotti ja miten se hupenee kuolemaamme mennessä.
Ihan erikseen pitäisi käsitellä nykyisin työssä käyvien maksujen kertymää.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos. Olen aina ihmetellyt näitä eläkejuttuja, mutta on ollut tähän ikään asti muuta hommaa, niin en ole aukaissut sanaista arkkuani. En vain enää pystynyt pitämään suutani kiinni.
Harmittaa (muitakin sanoja voisin käyttää) lähinnä muiden puolesta. Olen itse elänyt sen mukaan mitä olen päätellyt, eli yrittäjänä olen pitänyt jo pitkään YEL-maksut pieninä ja sijoittanut laskennallisen erotuksen vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen ja suoriin sijoituksiin. Tämä ei valitettavasti ole mahdollista tavalliselle työntekijälle, jolta TYEL-maksu viedään kyselemättä.
Kävin katsomassa Excel-taulukkoasi. Laskelmat voisivat olla omiani. Hyvin samaa rataa on ajatus kulkenut.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedätkö, mtä seuraa, kun maksat mahdollisimman vähän lakisääteisiä YEL-maksuja? Jos, joskus jäät eläkkeelle, niin saat pientä YEL-eläkettä, jota kaikki veronmaksajat (valtio) tukevat n. 15-20%:lla. YEL-eläkemaksut eivät siis riitä kattamaan YEL-velvotteita. MYEL-puolella valtion tuki lienee n. 80% eli viljelijöitä on aivan liian vähän ja maksut ovat pienet rahoittamaan eläkkeensä.
Ilmoita asiaton viesti
En ole laskenut paljoa YEL/TYEL-maksujen varaan. Jos sitä joskus tulee saamaan, niin se on sitten ehkä jonkinlainen bonus, josta voi olla positiivisesti hämmästynyt. Mitkään eläkemaksut eivät riitä, jos kerättyä rahaa ei sijoiteta tuottavasti ja kulut ovat suuret.
Ilmoita asiaton viesti
Näissä eläkekeskusteluissa unohdetaan mielestäni yksi oleellinen seikka. Nykyisessä järjestelmässä TYEL/YEL-varat eivät ole omassa hallussa.
Entäs jos itse sairastuu tai lapsi tai muu läheinen sairastuu ja hoitoa ei saakaan muuta kuin rahalla? Nykyisin noita rahoja ei saa käyttöön. Luin vastikään juuri jostain esimerkin, jossa joku keski-ikäinen nainen oli saanut harvinaisen syövän ja vain Kiinassa oli tarjolla siihen kokeellista hoitoa, jolla oli toivoa parantumisesta. Olivat perustaneet joukkorahoituskampanjan Kanadaan saadakseen rahaa hoitoon, koska laki oli Suomessa tuonkin esteenä. En muista tarkemmin yksityiskohtia.
Joskus tuollainen hallintakysymys tekee eron elämän ja kuoleman välillä.
Ilmoita asiaton viesti
Täytyy muistaa, että kyseessä on eläke v a k u u t u s, toisin sanoen; jos halvaannut vuoden työuran jälkeen, saat työkyvyttömyyseläkettä sen mukaan, mitä olisit tienannut työelämässä.
Ilmoita asiaton viesti
Työeläkettä pitäisi oman käsitykseni mukaan kerryttää aika pitkään, ennen kuin se ylittäisi kansaneläkkeen määrän:
https://www.tyoelake.fi/mika-tyoelake-on/kansanela…
https://www.tyoelake.fi/elakkeet-eri-elamantilante…
Myönnän, etten tunne asiaa riittävän hyvin. Jos tunnet asiaa, niin voisit ehkä antaa pari laskentaesimerkkiä?
Aika moni on laskenut, että noin 500.000 euron pääomalla pystyy maksamaan itselleen esim. 2000 euron kuukausittaista ’eläkettä’ ja jäämään tarvittaessa pois säännöllisestä työelämästä jos niin haluaa.
Ilmoita asiaton viesti
Työkyvyttömyyseläkettä laskettaessa otetaan huomioon työura, joka jäi tekemättä, ts. eläke määräytyy senhetkisten ansioiden mukaan, ts. jos menettää työkykynsä 21 vuotiaana, työkyvyttömyyseläke lasketaan sen mukaan, että olisi ollut töissä eläkeikään saakka.
–Tulevan ajan eläke
Tulevan ajan eläkkeen osa tarkoittaa sitä, että eläkettä karttuu todellisen työskentelyajan lisäksi myös laskennalliselta ajalta eli työkyvyttömyyden alkamisvuoden alusta ikäluokan alimpaan vanhuuseläkeikään saakka. Tulevan ajan eläkkeen osan tarkoitus on korvata työkyvyttömyyden vuoksi työansioista pois jäävää eläkekertymää.
Sinulla on tulevan ajan eläkeoikeus, jos olet ansainnut työansioita vähintään 17 480,28 euroa (vuonna 2018) työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneiden kymmenen kalenterivuoden aikana.
Eläkettä karttuu tulevalta ajalta työkyvyttömyyden alkamisvuoden alusta omaan alimpaan vanhuuseläkeikään saakka. Tulevalta ajalta eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuodessa eläkettä edeltäneestä vakiintuneesta ansiosta.
Tulevan ajan ansiota laskettaessa otetaan huomioon työansiot ja sosiaalietuuksien perusteena olevat ansiot. Sosiaalietuuksia ovat muun muassa sairaus-, työttömyys-, vanhempainpäiväraha ja vuorotteluvapaakorvaus.
Esimerkki tulevasta ajasta
Olet syntynyt 15.6.1957 ja sairastut tänä vuonna. Eläkettä olet kartuttanut vuoden 2017 loppuun mennessä 1 450 e/kk. Eläkkeesi tuleva aika lasketaan vuoden 2018 alusta alimpaan vanhuuseläkeikääsi (63 v 9 kk), yhteensä 39 kuukautta. Vakiintuneeksi ansioksi on laskettu 3 000 e/kk. Elinaikakertoimena käytetään vuodelle 2018 vahvistettua elinaikakerrointa (0,96102).
1 450 e/kk x 0,96102 = 1 393,48 e/kk
3 000 e/kk x 39 x 1,5% / 12 = 146,25 e/kk
Työkyvyttömyyseläkkeesi on yhteensä 1 393,48 e/kk + 146,25 e/kk = 1 539,73 e/kk
Ilmoita asiaton viesti
Aloitat näin:
”Työkyvyttömyyseläkettä laskettaessa otetaan huomioon työura, joka jäi tekemättä, ts. eläke määräytyy senhetkisten ansioiden mukaan, ts. jos menettää työkykynsä 21 vuotiaana, työkyvyttömyyseläke lasketaan sen mukaan, että olisi ollut töissä eläkeikään saakka.”
Myöhemmin kirjoitat kuitenkin näin:
”Sinulla on tulevan ajan eläkeoikeus, jos olet ansainnut työansioita vähintään 17 480,28 euroa (vuonna 2018) työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneiden kymmenen kalenterivuoden aikana.”
Eli jos siis ymmärsin oikein, niin tulevan ajan eläkeoikeus alkaa vasta sitten kun on ollut kymmenen vuotta töissä ja silloinkin on pitänyt tienata vähintään noin 1400 euroa kuukaudessa. Eli jos menettää työkykynsä 21-vuotiaana, niin laskennassa ei käytetä tulevan ajan eläke -laskentaa. Väität ensimmäisessä kappaleessa kuitenkin toisin. Kumpi pitää paikkansa?
Näin työelämässä pitkään olleena ja kaikenlaisiin tilanteisiin joutuneena en usko, että jos on 21-vuotiaana tienannut 100.000 euroa vuodessa ja maksanut siitä TYEL-maksut ja sitten päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle 21-vuotiaana, niin loppuelämäksi saisi tuon perusteella laskettua eläkettä. Kuulostaisi ainakin vähän siltä, että tuollainen houkuttelisi vakuutuspetoksiin.
Esimerkkisi on työntekijästä, joka on ollut jo noin 40 vuotta työelämässä. Tuolloin itse säästämällä olisi saanut isomman eläkkeen kuin tuo 1539,73 e/kk.
Ilmoita asiaton viesti
Työkyvyttömyyseläkkeen ns. tulevan ajan eläke lasketaan viiden edellisen vuoden ansioiden mukaan. Siksi esimerkiksi yrittäjäksi siirtyvä hyvätuloinen joka päättää hankkia minimi-yel vakuutuksen voi saada yllättävän pienen työkyvyttömyyseläkkeen.
Ilmoita asiaton viesti