OssiTiihonen Kriittistä ajattelua

Ilmastonmuutoksen hyvät vaikutukset

Edellinen blogikirjoitukseni ilmastonmuutoksesta on saanut kiitettävästi huomiota. Kiitos siitä erityisesti kaikille keskusteluun osallistuneille.

Aprikoin kriittisten Ilmatieteenlaitoksen tutkijoiden kantoja edellisen postauksen kommenteissani: http://ossitiihonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263929-meita-huijataan-tork...

Kommenttini jälkeen sain viestin eräältä tohtorilta, joka haluaa pitää nimensä salassa. Hän spekuloi hieman tilannetta siitä lähtökohdasta, että hiilidioksidimäärä ilmakehässä edelleen nousee ja lämpötila myös nousee jonkin verran. Hän tosin itse olettaa hiilidioksidin nousevan, mutta lämpötilan todennäköisesti laskevan tulevaisuudessa. Hän käy siis alla läpi positiivisia vaikutuksia vs. julkisuudessa yleensä esillä oleviin katastrofiväitteisiin.

--------------------------

Ilmastonmuutosta (tässä käytännössä siis lämpenemistä) voisi tarkastella myös niin, että katsottaisiin meidän suomalaisten kannalta pääsääntöisesti positiiviset asiat, mitkä seuraavat hiilidioksidin noususta (mitä ilmeisemmin kiistämätön tosiasia viimeisten vuosikymmenien aikana) ja pienestä (luontaisesta) lämpötilannoususta. Mentäisiin siis suuren maailman malliin tyyliin ”Suomi ensin”!

- Hiilidioksidin nousu kasvattaa kaiken viherkasvullisuuden kasvua. Puumäärä lisääntyy, luonto vihertyy, hiilen sidonta kasvaa jne. Puuraja siirtyy pohjoisemmaksi. Metsät kasvavat enemmän ja hakattavaa syntyy enemmän.

- Lämpötilannousu vähentää massiivisen lämmityksen tarvetta, energiaa säästyy, hiiltä säästyy, polton pienenemisen seurauksena hiilidioksidin tuotto pienenee. Ei tarvitse lämmittää autoa joka aamu niin paljon. Lumen auraus vähenee, liukkaat kelit ehkä harvinaistuvat.

- Biodiversitetti kasvaa: lajisto monipuolistuu, koska ei ole niin arktinen ilmanala. Eläinlajeja siirtyy pohjoisemmaksi.

- Merien pinnannousun uhkakuva (maailman lämpötilannousun uhkakuvan yksi teoretisoitu seuraus) ei Suomessa päde, maa nousee edelleen edellisen jääkauden jälkeen (Perämeren rannikolla taitaa vieläkin nousta 60 – 80 cm sadassa vuodessa, jopa Helsingissäkin maa nousee.)

- Sään ääri-ilmiöt kenties vähenevät, koska lämpötilaerot tasoittuvat. Monet pikkuasiat menevät täällä eri suuntaan kuin suuressa maailmassa, (kun hiukan / jos enemmän) lämpötila edelleen nousee.

Näiden asioiden esiin nosto saattaisi herättää muutkin ajattelemaan asioita enemmän omalta kannaltamme ja voisi olla entistä vaikeampaa perustella sitä, miksi tänne pitäisi edelleen saada hinnalla millä hyvänsä kylmät talvet jne. Tuskin täältä talven kylmyys kokonaan kaikkoaa tänäkään talvena – tai tulevina. Tämmöisellä ajattelulla voisi saada ainakin yhden positiivisen sävyn muuten niin synkisteleviin skenaarioihin.

------------------------

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (96 kommenttia)

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Hiilidioksidin lisääntyminen ilmassa lisää hiilidioksidia kuluttavien kasvien määrää ja tämä mekanismi pitää osin yllä sopivaa hiilidioksidin tasapainoa. Korkeampi hiilidioksidin määrä antaa parempia satoja. Jos hiilidioksidi putoaa kolmasosaan nykyisestä ruoka loppuu maailmasta.

"Jos ilmaa ei lisätä tai tuuletusta suoriteta, voi hiilidioksidipitoisuus laskea alle 100 ppm keskellä päivää. Tällöin kasvu on käytännössä pysähtynyt ja hiilidioksidia on lisättävä... ...Parasta mahdollista kasvua ei kuitenkaan saavuteta ilman normaalin hiilidioksidipitoisuuden, 340 ppm, avulla. Optimaalinen taso vaihtelee kasvien välillä, mutta taso 600 - 1000 ppm voi olla suuntaa-antava. Valaistuksen yhteydessä hiilidioksidin lisääminen on erityisen tärkeää. Jos hiilidioksiditason annetaan pudota, pysähtyy kasvu ja koko valaistuksen vaikutus vähenee... ...Tomaatti- ja kurkkusatoa voidaan kasvattaa jopa 50 % lisäämällä hiilidioksidia. 30 % tuotannon kasvu on tavallista salaatille." (AGA)

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Ossi, olet täysin väärässä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamista positiivisista seurauksista ei saa puhua eikä niitä saa edes mainita. Poliitikot ovat päättäneet, että ilmastonmuutos on katastrofaalinen eikä sillä ole mitään hyviä seurauksia.

Itse olen sitä mieltä, että koko humpuuki ilmastonmuutoksen vastaisesta taistelusta pitäisi lopettaa ja pitäisi keskittyä käsittelemään mitä positiivisia vaikutuksia muutos saa mahdollisesti aikaan.

Ilmastonmuutos tulee jos on tullakseen teimmepä mitä tahansa. Suomen pitäisi laittaa taloutensa kuntoon ja lopettaa rahan tuhlaaminen taisteluun, joka on jo hävitty ja tehdä suunnitelma negatiivisten vaikutusten minimoimisesta ja positiivisten vaikutusten hyödyntämisestä.

Ossi Tiihonen

Heh, tässä kuitenkin asiasta kirjoitellaan. Ei ole vielä sensuuri iskenyt kuten Åbo Akademin loukkaantumisopistossa.

Käyttäjän ApHiltunen kuva
Ap Hiltunen

"- Hiilidioksidin nousu kasvattaa kaiken viherkasvullisuuden kasvua. Puumäärä lisääntyy, luonto vihertyy, hiilen sidonta kasvaa jne. Puuraja siirtyy pohjoisemmaksi. Metsät kasvavat enemmän ja hakattavaa syntyy enemmän."

Kyllä, mutta kasvillisuuskaan ei kaikkea ihmisen hiilenkiertoon lisäämää hiiltä pysty käyttämään ainakaan sitä tahtia kuin sitä tällä hetkellä systeemiin lisätään, (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thu...) siksi ilmakehän hiilidioksipitoisuus on noussut vaikka myös meret ja kasvillisuus ovat ottaneet osansa tästä lisääntyneestä hiilen määrästä ja vaikutukset näemme jo tänä päivänä (https://www.nature.com/articles/416389a)

"- Lämpötilannousu vähentää massiivisen lämmityksen tarvetta, energiaa säästyy, hiiltä säästyy, polton pienenemisen seurauksena hiilidioksidin tuotto pienenee. Ei tarvitse lämmittää autoa joka aamu niin paljon. Lumen auraus vähenee, liukkaat kelit ehkä harvinaistuvat."

Aika yltiöpositiivinen kuva jossa keskitytty vain yhden vuodenajan muutoksiin. Viime kesän helteillä ei ollut massiivista lämmityksen tarvetta mutta en usko että energiaa säästyi siitä huolimatta ilmastoinnin osalta ainakaan kaikkina päivinä.

"- Biodiversitetti kasvaa: lajisto monipuolistuu, koska ei ole niin arktinen ilmanala. Eläinlajeja siirtyy pohjoisemmaksi."

Ei meidän elinaikanamme biodiversiteetti ainakaan kasva, jatkuvasti lajeja kuolee kiitos ihmisen: "Yet, the majority of models indicate alarming consequences for biodiversity, with the worst‐case scenarios leading to extinction rates that would qualify as the sixth mass extinction in the history of the earth." (https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/j...)

"- Merien pinnannousun uhkakuva (maailman lämpötilannousun uhkakuvan yksi teoretisoitu seuraus) ei Suomessa päde, maa nousee edelleen edellisen jääkauden jälkeen (Perämeren rannikolla taitaa vieläkin nousta 60 – 80 cm sadassa vuodessa, jopa Helsingissäkin maa nousee.)"

Jännä miten se että vaikutuksia ei tapahdu omalle kohdalle kuuluu mielestäsi hyviin vaikutuksiin. Näihin hyviin vaikutuksiin kun kuuluu se, että miljoonat ihmiset menettävät kotinsa kehittyvissä maissa. Pakolaisvirrat lasketaan siis ilmastonmuutoksen hyviin puoliin? (https://elibrary.worldbank.org/doi/abs/10.1596/181...)

"- Sään ääri-ilmiöt kenties vähenevät, koska lämpötilaerot tasoittuvat. Monet pikkuasiat menevät täällä eri suuntaan kuin suuressa maailmassa, (kun hiukan / jos enemmän) lämpötila edelleen nousee."

Kenties, kenties ei: https://www.nature.com/articles/nclimate1452

Voisiko kyseinen tohtori paljastaa edes oman tieteenalansa ja tarjota lähteet esitetyille väitteille? Ilmastonmuutoseliitti alas norsunluutorneistaan!

Ossi Tiihonen

Nähdäkseni keskityt itse vain negatiivisiin puoliin asioissa.

Viivojen ---------- välissä oleva teksti ei ole omasta kynästäni, muuten kuin pienen stilisoinnin osalta.

Viime kesän kaltaisia helteitä on käsittääkseni esiintynyt pelkästään viime vuosisadalla parikin kertaa. Ylipäänsä yhden vuoden hetkellisen sään sotkeminen ilmastoon on aika huono argumentti. Tätä valitettavan paljon käytetään, vaikka ilmasto luontaisesti vaihtelee paljon ja tuollaiset kesähelteet sopivat normaalivaihtelun piikkiin.

Lajeja kuolee, mutta myös syntyy. Lajimäärä voi kyllä kokonaisuudessaan vähentyä, en tiedä asiasta riittävästi. Luulen kuitenkin, että tanskandoggit ja chihahahuat lasketaan molemmat koira-lajiin, vaikka ne lajin määritelmän mukaan pitäisi laskea jo eri lajeiksi. Mutta tätähän ei tietysti sovi ottaa huomioon, jos oletuksena tutkimuksessa on osoittaa lajimäärän väheneminen. En laittaisi itse lajimäärän mahdollista vähentymistä ilmastonmuutoksen piikkiin, vaan metsäalan vähenemisen syyksi, jota tapahtuu erityisesti etelä-Amerikassa ja muualla tropiikissa hakkuiden seurauksena. Meidän suomalaisten on turha tuntea siitäkään huonoa omaatuntoa.

Vaikka kyse ei olekaan omasta tekstistäni, niin maannousu voi joillekin olla ihan hyväkin vaikutus - viljeltävä pinta-ala lisääntyy ja saattaapa joku mökinomistaja olla hyvillään kasvavasta tontistaan kun pääsee lunastamaan vesijättömaata.

Pakolaisvirtoja tapahtuu jo nyt, ihan ilman mitään ilmastonmuutosta. Kyse on lähinnä Afrikan suuresta syntyvyydestä, joka on vielä kasvanut satojen kasvun myötä.

Olen luvannut, etten paljasta ko. tohtorista enempää tietoja. Hän ei halua osallistua väittelyyn, joka on kovin vinoutunutta ja josta voisi olla hänelle haittaa.

Käyttäjän ApHiltunen kuva
Ap Hiltunen

"Nähdäkseni keskityt itse vain negatiivisiin puoliin asioissa."

Nähdäkseni blogisi koski ainoastaan positiivisia vaikutuksia eikä väitteille annettu mitään lähteitä, miksi kannattaa lähestyä asiaa vain positiivisten vaikutusten kannalta? Minähän myönsin suurimman osan positiivista vaikutuksista, mutta toin myös negatiiviset vaikutukset esiin.

"Viime kesän kaltaisia helteitä on käsittääkseni esiintynyt pelkästään viime vuosisadalla parikin kertaa. Ylipäänsä yhden vuoden hetkellisen sään sotkeminen ilmastoon on aika huono argumentti. Tätä valitettavan paljon käytetään, vaikka ilmasto luontaisesti vaihtelee paljon ja tuollaiset kesähelteet sopivat normaalivaihtelun piikkiin."

Älä sitten itsekään sekoita ilmastoa ja säätä vetoamalla pariin viime vuosisadan helteeseen. Helteet tulevat yleistymään, jolloin myös niihin on sopeuduttava ja kustannukset tulevat nousemaan. "General circulation models of climate change predict that heatwaves will become more frequent and intense, especially in the higher latitudes, affecting large metropolitan areas that are not well adapted to them." (https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/...)

"Lajeja kuolee, mutta myös syntyy. Lajimäärä voi kyllä kokonaisuudessaan vähentyä, en tiedä asiasta riittävästi. Luulen kuitenkin, että tanskandoggit ja chihahahuat lasketaan molemmat koira-lajiin, vaikka ne lajin määritelmän mukaan pitäisi laskea jo eri lajeiksi. Mutta tätähän ei tietysti sovi ottaa huomioon, jos oletuksena tutkimuksessa on osoittaa lajimäärän väheneminen."

Tanskandoggi ja chihuahua ovat koira_ROTUJA_ saman koira-lajin (canis lupus familiaris) sisällä.

"En laittaisi itse lajimäärän mahdollista vähentymistä ilmastonmuutoksen piikkiin, vaan metsäalan vähenemisen syyksi, jota tapahtuu erityisesti etelä-Amerikassa ja muualla tropiikissa hakkuiden seurauksena. Meidän suomalaisten on turha tuntea siitäkään huonoa omaatuntoa."

Metsä-alan pienentyminen tuskin on Suomessa ongelma, mutta talousmetsät eivät mitään kovin rikasta biodiversiteettiä edusta. Koska metsänomistajat haluavat tuottoa metsälleen, he suosivat tuottavampia puulajeja. Pelkkä metsä-alan väheneminen ei sinänsä tarkoita biodiversiteetin vähenemistä. Suomalaisten ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa etelä-Amerikan sademetsistä vain jos ei osta paperia tai puutavaraa joka on siellä tuotettu tai syö sieltä tuotua lihaa. Suomalaista puuta ostaessaan tukee sitten taas monokulttuurisen talousmetsän edistämistä, ellei ota tavaran alkuperästä selvää. "Metsän käyttökohteen takia talousmetsät ovat tavallisia metsiä huomattavasti köyhempiä biodiversiteetiltään, ja koko metsä saattaakin koostua vain yhdestä puulajista, jolloin voidaan puhua puupellosta." (https://fi.wikipedia.org/wiki/Talousmetsä)

"Vaikka kyse ei olekaan omasta tekstistäni, niin maannousu voi joillekin olla ihan hyväkin vaikutus - viljeltävä pinta-ala lisääntyy ja saattaapa joku mökinomistaja olla hyvillään kasvavasta tontistaan kun pääsee lunastamaan vesijättömaata."

Niin, kiva että meillä maa nousee jotta saadaan lisää elintilaa ja peltopinta-alaa niille ihmisille jotka vastaavasti menettävät kotinsa. Positiivista.

"Pakolaisvirtoja tapahtuu jo nyt, ihan ilman mitään ilmastonmuutosta. Kyse on lähinnä Afrikan suuresta syntyvyydestä, joka on vielä kasvanut satojen kasvun myötä."

Eli pakolaisvirtojen kasvaminen on myös positiivinen juttu? Eihän Afrikan väestönkasvu vaikuta niihin saariin jotka jäävät merenpinnan alle. Afrikka todennäköisesti kokee ilmastonmuutoksen kovimmin ja useimmat tutkimukset ennustavat huonoa ilmastonmuutoksen vaikutukset negatiivisiksi ruoantuotannon kannalta, osittain siksi että köyhillä maanviljelijöillä on vähän mahdollisuuksia sopeutua muutokseen (https://link.springer.com/article/10.1007/s10584-0...)

"Olen luvannut, etten paljasta ko. tohtorista enempää tietoja. Hän ei halua osallistua väittelyyn, joka on kovin vinoutunutta ja josta voisi olla hänelle haittaa."

No olisi tohtori voinut edes lähteensä väitteilleen esittää vaikka anonyyminä tahtookin pysyä. Eikä hänen auktoriteettinsa tohtorina tee hänen väitteistään yhtään sen todempia kuin kenenkään muunkaan, kyse on vertaisarvioiduista tutkimuksista ja niiden yhteenvedoista.

Ossi Tiihonen Vastaus kommenttiin #21

"Tanskandoggi ja chihuahua ovat koira_ROTUJA_ saman koira-lajin (canis lupus familiaris) sisällä."
Lajin määritelmän mukaisesti ne pitäisi lukea jo eri lajeiksi. Asiaan voi tutustua esimerkiksi ihan wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Lajiutuminen

Sinulla on vahvoja mielipiteitä ja olet varma asiastasi. Ehdotan, että otat esimerkiksi edellisen kirjoituksesi ja käyt sen läpi lause lauseelta ja etsit niihin vasta-argumentteja ikään kuin paholaisen asianajajan hattu päässäsi. Olisi kiinnostavaa nähdä pystytkö tuohon, eli osaatko asettua valitun roolisi ulkopuolelle. Se ei tosin kuulu tämän kirjoituksen aihepiiriin.

Käyttäjän ApHiltunen kuva
Ap Hiltunen Vastaus kommenttiin #24

Olisit itse tutustunut siihen linkkiisi:
"Kun geenivirta populaation erilleen joutuneiden osien välillä syystä tai toisesta estyy, alkaa lajiutuminen. Kun eri populaatioissa parhaiten kunkin ympäristöön sopeutuvien yksilöiden geenit yleistyvät ja ajan mittaan tapahtuu eriytyminen roduksi, ja mikäli eri rotujen välinen geenivirta estyy etenee lajiutuminen alalajeiksi ja lopulta erillisiksi lajeiksi."

Lisäksi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Koirarotu

"Sinulla on vahvoja mielipiteitä ja olet varma asiastasi."

Minusta sinulla on vahvoja mielipiteitä joita et perustele mitenkään, itse linkkasin monta tutkimusta väitteideni tueksi.

"Ehdotan, että otat esimerkiksi edellisen kirjoituksesi ja käyt sen läpi lause lauseelta ja etsit niihin vasta-argumentteja ikään kuin paholaisen asianajajan hattu päässäsi. Olisi kiinnostavaa nähdä pystytkö tuohon, eli osaatko asettua valitun roolisi ulkopuolelle. Se ei tosin kuulu tämän kirjoituksen aihepiiriin."

Ehdotin sinulle samaa jo eilen mutta koska sinua ei ilmeisesti kiinnostanut niin miksi minuakaan kiinnostaisi? Jos itse löydät vasta-argumentteja noiden linkkaamieni tutkimuksia vastaan, voidaan keskustella lisää. En haluaisi itse tehdä koko väittelyä puolestasi ja etsiä sinulle lähteitä, eikö se ole sinun tehtäväsi väitteiden esittäjänä antaa lähteet väitteillesi? Jos et näkemyksiäsi pysty perustelemaan ei se ole minun tehtäväni niitä perustella.

Ossi Tiihonen Vastaus kommenttiin #33

Tanskandoggi ja chihahahua ovat siis eri lajeja, eivät enää rotuja, sillä ne eivät luonnonolosuhteissa pysty enää tuottamaan lisääntymiskelpoisia jälkeläisiä. Tuo on tapahtunut jo ajat sitten. Plim! On syntynyt uusi laji, tai oikeastaan kaksi yhden entisen tilalle.

En halua laittaa tähän enää linkkejä, sillä sitten pääsisimme kiistelemään siitä, kuinka uskottava tutkimus on tai sen tekijä. Tätä lähteiden valikointiahan harrastetaan puolin ja toisin. Uskon meidän molempien löytävän lähteitä mielipiteidemme tueksi.

Jos keskitymme nyt tuohon yllä olevaan juttuun, niin pidätkö todennäköisenä että tanskandoggi ja chihahahua voisivat tehdä keskenään luonnonolosuhteissa (pl. koeputki) lisääntymiskelpoisia jälkeläisiä?

Käyttäjän ApHiltunen kuva
Ap Hiltunen Vastaus kommenttiin #39

"Tanskandoggi ja chihahahua ovat siis eri lajeja, eivät enää rotuja, sillä ne eivät luonnonolosuhteissa pysty enää tuottamaan lisääntymiskelpoisia jälkeläisiä. Tuo on tapahtunut jo ajat sitten."

Eivät ole, koita jo ymmärtää. Tuolla koirarodut-linkissäkin mainitaan että suosituimpia koirarotuja Suomessa ovat tanskandoggi ja chihuahua. Eri koirarodut voivat lisääntyä keskenään ja jotkut jopa susien (canis lupus) kanssa, joka on jo eri lajia kuin koira.

"Plim! On syntynyt uusi laji, tai oikeastaan kaksi yhden entisen tilalle."

Mitä ihmettä? Mistä sinä saat kaksi lajia syntymään yhdestä sukupolvesta? Eihän se entinen laji siitä mihinkään katoa.

"En halua laittaa tähän enää linkkejä, sillä sitten pääsisimme kiistelemään siitä, kuinka uskottava tutkimus on tai sen tekijä. Tätä lähteiden valikointiahan harrastetaan puolin ja toisin. Uskon meidän molempien löytävän lähteitä mielipiteidemme tueksi."

Et tietenkään halua, siksi minulla ei ole mitään syytä uskoa että löytäisit luotettavia lähteitä väitteidesi tueksi.

"Jos keskitymme nyt tuohon yllä olevaan juttuun, niin pidätkö todennäköisenä että tanskandoggi ja chihahahua voisivat tehdä keskenään luonnonolosuhteissa (pl. koeputki) lisääntymiskelpoisia jälkeläisiä?"

En, ne voivat kyllä todennäköisesti saattaa toisensa raskaaksi, mutta kokoeron takia raskaus olisi todennäköisesti vaarallinen äidille ja pennulle ainakin ilman ihmisen apua. Kumpaakaan noista koiraroduista ei myöskään esiinny luonnonolosuhteissa eivätkä luonnonolosuhteet luo sellaisia koirarotuja joita ihminen on jalostanut. Löydätkö jostain että nuo molemmat eivät ole saman koiralajin (canis familiaris) edustajia, mitkä niiden lajinimet mahtavat olla?
https://www.quora.com/Are-Great-Danes-and-Chihuahu...

Miksi haluat keskittyä blogisi kannalta epäolennaisiin kysymyksiin etkä olennaisiin?

Ossi Tiihonen Vastaus kommenttiin #50

Kysyit lopussa kyllä oleellisen kysymyksen. Tässä lajikysymyksessä sinä vetoat lähteisiin, mutta et myönnä että kyse on jo nyt kahdesta eri lajista kuten lajin määritelmän mukaan on. Voisihan sitä omaakin arviointia käyttää.

Käyttäjän ApHiltunen kuva
Ap Hiltunen Vastaus kommenttiin #77

Voisit vain myöntää että olit väärässä ja halusit takertua täysin epäoleelliseen asiaan koska itse asiasta et osaa argumentoida mitään lähteiden kera. Mitä jos kääntyisit vaikka tuossakin asiassa jonkun biologin puoleen kun et itse asiasta mitään tiedä.

Ossi Tiihonen Vastaus kommenttiin #94

Ei, vaan sinä olet väärässä. Katsopas nyt se lajin määritelmä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Laji

"Yleisimmin käytetty lajikäsite on Ernst Mayrin määrittelemä biologinen lajikäsite, jonka mukaan eliöt kuuluvat samaan lajiin, jos ne pystyvät luonnonoloissa tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä keskenään."

Tuon mukaan tanskandoggi ja chihahahua ovat eri lajeja, koska ne eivät tuohon pysty.

Käänny itse biologin puoleen. Minä olen sen nimittäin tehnyt ajat sitten ja määritelmä on tosiaan tuo yllä oleva. Verkostooni kuuluu hyvin monipuolisia ihmisiä ja tarkastan faktoja ahkerasti. Jatkamalla inttämistä paljastat vain lisää omaa tietämättömyyttäsi.

Käyttäjän ApHiltunen kuva
Ap Hiltunen Vastaus kommenttiin #95

Jos nyt laitat vielä ne latinankieliset nimet noille koiralajeille niin voin myöntää olleeni väärässä. Muussa tapauksessa luovutan, sinä et vain pysty hyväksymään noinkaan mitätöntä asiaa jolla ei ollut itse aiheen kanssa juuri mitään tekemistä ja silti halusit takertua siihen.

Käyttäjän PekkaSaikkonen kuva
Pekka Saikkonen

Kiinteistökohtaisilla aurinkosähköpaneeleilla on helppoa tuottaa energiaa kesäaikaiseen lämpöpumppujäähdytykseen. Talviaikainen lämmitys ei niillä luonnistu.

Ossi Tiihonen

Hei Pekka, hyvällä tahdolla liippaa aihetta =). Eräällä tuttavallani on melkoinen maalämpöjärjestelmä ja kaksi isoa aurinkosähköjärjestelmää. Hän ajaa kesällä lämpöä kallioon ja ottaa sitä talvella takaisin. Tekniikan miehenä hän haluaa rakennella. Olemme kuitenkin molemmat sitä mieltä, että takaisinmaksuajat ovat todella pitkiä, eikä säästöillä oikein voi investointia vielä perustella, mutta toki tekniikka kehittyy. Mikäli lämpötilat olisivat kautta vuoden muutaman asteen korkeampia, niin ilmalämpöpumppujen hyötysuhteeseen niillä olisi aika iso vaikutus.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

A 16-year study found that we’re at a point where more CO2 won’t keep increasing plant production, but higher temperatures will decrease it

https://www.theguardian.com/environment/climate-co...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Nuo C4 -kasvit kuten ruohot Kaliforniassa tai maissi Ranskassa, eivät hyödy lisääntyneestä ilmakehän hiilidioksidista samoin kuin C3 -kasvit, joita suurin osa kasveista on, mm. kaikki viljakasvit lukuunottamatta maissia.

Käyttäjän ApHiltunen kuva
Ap Hiltunen

"Nuo C4-kasvit..."

Tutkimuksessa kylläkin tutkittiin nimenomaan C3-kasveja, joita 85% kasveista on:
"Of 54 annual plant taxa in the JRGCE, 81% are nonnative to California, including all of the annual grasses; of 20 perennial taxa, 55% are native, including all perennial grass species except one. All of the plant species have the C3 photosynthesis pathway." http://www.pnas.org/content/pnas/early/2016/08/30/...

https://www.khanacademy.org/science/biology/photos...

Ihan linkkia avaamalla olisi selvinnyt.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #26

The examples of C4 plants are as follows:
Maize (Zea mays)
Sugarcane (Saccharum officinarum)
Sorghum (Sorghum bicolor)
Bermuda grass ( Cynodon dactylon)
Goose grass (Eleusine indica)
Itch grass (Rottboellia exaltata)
Nutsedge (Cyperus rotundus)
Pigweed (Amaranthus spp.)

Corn = maissi

Käyttäjän ApHiltunen kuva
Ap Hiltunen Vastaus kommenttiin #31

Mitä noista esimerkkikasveista siis tutkittiin kys. tutkimuksessa? Kuten aiemmin linkkasin, tutkimuksessa ei tutkittu C4-kasveja vaan C3-kasveja.

"All of the plant species have the C3 photosynthesis pathway."

Onko lause mielestäsi vaikeasti ymmärrettävä?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #35

Tutkimus koski Ranskassa maissia = corn.

Kaliforniassa ruohotasankoja.

Käyttäjän ApHiltunen kuva
Ap Hiltunen Vastaus kommenttiin #37

Se oli eri tutkimus kuin mihin otsikossa viitattiin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #51

Siis nämä tutkimukset.

"While this experiment was specific to California grasslands, other studies have similarly undermined the ‘more CO2 is great’ myth. For example, a 2012 paper found that higher temperatures are detrimental to French corn yields. While French corn production has increased steadily in recent decades due to a combination of technological improvements and CO2 fertilization (the former far more than the latter), yields have leveled off in recent years, and were particularly low when struck by heat waves."

Ossi Tiihonen

Kummasti sitä vaan kasvihuoneissa lämpöä pidetään ulkolämpötilaa korkeampana ja hiilidioksidia lisätään ilmaan kasvun nopeuttamiseksi.

Veikko Pitkäkari

Ennen jokaisen pienviljelijän navetassa piti olla 1-2 lehmää. Lehmiä tarvittiin lannoitteen vuoksi ja kaikki muu tuli lannan lisäksi. Lehmien menettämisen jälkeen viljelykin loppui muutaman vuoden kuluttua. Suuremmaksi kasvaneet sadot kuluttaa tietenkin enemmän ravinteita. Säkissä ostetut keinolannoitteen on hieman yksipuolista lannoitetta. Hiilidioksidi ei tee maasta myrkyllistä.

Ossi Tiihonen

Hei Veikko. Kommenttisi menee hieman ohi aiheesta ja ylläpito laittoi sen odottelemaan. Hyväksyin kommenttisi, koska se antaa tälle keskustelulle hyvin maanläheisen näkökulman.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Gröhnin kommentti ja linkattu tutkimus oli tyypillistä "ilmastotieteellistä" harhaanjohtamista. Tehdään ja julkaistaan tutkimuksia valikoiduissa olosuhteissa, jolloin tiedetään niiden antavan sellaisia tuloksia joita halutaan. Kun koko totuus jätetään kertomatta kyse on mielikuvien manipuloinnista. Tällä erää tarkoitus oli synnyttää täysin väärää mielikuvaa ettei hiilidioksidi lisää kasvua.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Negatiiviset vaikutuksen ylittävät moninkertaisesti ilmastonmuutoksen positiiviset vaikutukset:

https://skepticalscience.com/global-warming-positi...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tuossa puhuttiin 2050 jälkeisestä tilanteesta ja skenaarioista, jotka ovat yliampuvista mallinnuksista lähtöisin.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

9.

Se on valitettava tosiasia. Tietysti sitä jokainen järkevä ihminen toivoisi, ettei näin olisi.

11.

Kuinka yli- tai aliampuvia mallinnusten skenaariot ovat, reaalinen todennäköisyys on siltä väliltä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

No jos poimitaan C4 -kasveja ja tarkastellaan niistä lähtökohdista tilannetta, voi siltä osin todeta, että eivät hyödy sanottavasti lisääntyneestä hiilidioksidista ja voivat jopa kärsiä siitä.

C4 -kasvit ovat tehokkaita yhteyttämään jo nyt, eli ne poistavat runsaasti hiilidioksidia ilmakehästä ja varastoivat sitä varsiin ja juuriin.

Käyttäjän ApHiltunen kuva
Ap Hiltunen

Mutta kun siinä poimittiin ja tarkasteltiin nimenomaan niitä C3-kasveja.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

13. Ilmakehän globaalit hiilidioksidi-pitoisuudet voimme havaita reaaliaikaisesti Keeling-käyrästä, ne eivät C3/C4 -spekulaatioilla taitu.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Ei siellä Keeling -käyrässä näy myöskään mitään kiihtymisen merkkejä. Sen sijaan El Niño erottu käyrästä hypähdyksenä.

Valtameret voivat enimmillään nostaa 300 ppmv:llä ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta (tutkimus tehty Eteläiseltä valtamereltä).

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

18. Aron olisi syytä mennä tarkistuttamaan näkönsä, kyllä se Keeling-käyrä osoittaa yhä enemmän eksponenttista nousukulmaa hiilidioksi-pitoisuuksina.

El Ninon aiheuttamia lämpötilagradientteja (toistuu n. 2 -
7 vuoden välein) varten on olemassa Temperature-sensors.

Valtameristä vapautuu hiilidioksidia vaihtelevia määriä, riippuen vallitsevista olosuhteista ja lämpötilasta. Ei siinä ole mitään uutta, onko se 300ppmv vai peräti 400ppmv. Oleellista on muutosvauhti tässäkin suhteessa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #22

https://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2015/1...

Tuossa Keeling -käyrä sovitettu pidempään ajanjaksoon. Kiihtymistä tuostakaan ei ole havaittavissa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #29

29. En nyt lähde tähän väittelyyn, sillä prof. Keeling & Keeling aloittivat mittauksensa vuodesta 1958 aina tähän päivään (60v). Kuten voit itsekin kuvastasi todeta, prof. Keeling & Keeling mittaukset kasvavat eksponentissa. Tämä muutosvauhti on oleellinen tieto ja vuodesta 2018 eteenpäin. Erilaisia sovituksia löytyy pilvin pimein, joihin voisin vastata täysin päinvastaisesti.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #30

Keeling -käyrä on lähinnä lineaarinen, kun oikaistaan manipuloinnit, illalla auringonlaskun jälkeen mittaukset jne.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #38

38. Keeling-käyrä on osittais-lineaarinen, jos ymmärrät mistä puhutaan. Käyrää ei manipuloida, vaan siihen tehdään lineaari-regressioita, joka koko käyrän osalta osoittaa kohti eksponenttia.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #41

Käyrä on aavistuksen laskeva ja nouseva, kokonaisuus on lineaarinen.

Illalla auringonlaskun jälkeen otetuissa näytteissä on jo kasvien soluhengitystä mukana.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #42

42. Kokonaisuus on kuin onkin epälineaarinen, eli lähestyy eksponenttia..

https://www.youtube.com/watch?v=rEbE5fcnFVs

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #43

Kun tuo viimeisimmän El Niñon hypähdys häipyy käyrästä, palautuu se lineaariselle nousukäyrälleen, you see.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #44

44. Koita nyt hyvä mies ymmärtää, mitä kommenteissani yritän selvittää. CO2-pitoisuutta mitattaessa, ilmakehästä olevasta näytteestä poistetaan kaikki muut tekijät paitsi CO2. Näin toimii prof. Ralph Keeling, you see..!

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #45

Kun se El Niño vaikuttaa nimenomaan ilmakehän CO2 -pitoisuuteen.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #47

47. Miten ihmeessä El Nino vaikuttaa vakuumissa astiassa???

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #53

Näyte otetaan ilmakehästä ja El Niño vaikuttaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen lisäävästi, you see.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #55

55. Tämä olikin ihan uusi tieto minulle ja myös prof. Ralph Keelingille ja hänen Vacuum-Evaporating kokeilleen???

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #57

2 ppm:n hyppäys El Niñon takia näkyy tuosta Keeling -käyrästä, see you.

https://www.esrl.noaa.gov/gmd/webdata/ccgg/trends/...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #63

63. Jaa missähän kohtaa tuo 2ppm mahtaa näkyä, tämähän menee huvittavaksi .;)?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #67

"From September 1997 to September 1998, for example, CO2 rose by a whopping 3.7 ppm. If this El Niño is comparable, the rise from September 2015 to September 2016 could easily be 4.4 ppm..."

https://scripps.ucsd.edu/programs/keelingcurve/201...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #69

69.

The loss of carbon from tropical forests in El Niño years is temporary as the forests tend to regrow in normal years, building back their biomass and sucking CO2 out of the air in the process. But the eventual recovery from this El Niño won’t bring us back below 400 ppm, because its impact will be dwarfed by the global consumption of fossil fuels, pushing CO2 levels ever higher.

– Ralph Keeling

Kokonaisuuden kannalta, näillä pienillä lyhytaikaisilla El Nino "hyppäyksillä" ei ole mitään merkitystä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #70

Kokonaisuudesta puhe ollen.

"This study demonstrates that changes in atmospheric CO2 concentration did not cause temperature change in the ancient climate."

https://www.mdpi.com/2225-1154/5/4/76/htm

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #71

71. Olen täysin eri mieltä ja olettaisin että ymmärrät miksi...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #72

No tässä tapauksessa kyseinen tutkija lähestyy CO2 ongelmaa ekologian näkökulmasta, erikoistuntemuksenaan valtameret.

Nyt pitäisi jo lamppu syttyä.

Merten ekologia on vielä pitkälle tuntematon alue ihmiskunnalle, mutta mitä voidaan päätellä jo nykyiselläkin tietämyksellä, se on se että ilmastonmuutos on kokonaisuus, jossa merillä on aika paljon merkitystä, mutta mantereita tai astrofysiikkaa ei voida kokonaan sivuuttaa.

https://galprop.stanford.edu/elibrary/icrc/2011/pa...

"Acknowledgements
Support from the Academy of Finland is acknowledged. NM data were received through WDC-C2 and NMDB (http://www.nmdb.eu/) databases. National Science Foundation Grant ATM-9912341 is acknowledged for Climax NM data. North-West University (Potchestfroom, South Africa) is acknowledged for the Hermanus NM data. IPEV, Brest and Paris Observatory are for the Kerguelen NM data. Christian-Albrechts University of Kiel is thanked for the Kiel NM data. Rome NM is supported by IFSI/INAF-UNIRoma3 collaboration. Data of Oulu NM are available at http://cosmicrays.oulu.fi. GAB was partly supported by RFBR grants 10-02-00326, 11-02-00095a, 11-02-10018k and by the RAS program on neutrino astrophysics."

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #73

73. Mitään ei voida sivuuttaa. Lamppuni on syttynyt muutosvauhtien ajallisessa suhteessa. Sieltä ei vielä ole tullut ainuttakaan sytytystä tai vasta-argumenttia joka osoittaisi, että "A" ja "L" eivät liikkuisi eri muutosvauhdissa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #75

Niistä vuosisadan alun lämpötiloista on raakadata olemassa, josta voidaan nähdä kulmakerroin, joka on verrattavissa vuosisadan lopulla tapahtuneeseen lämpenemiseen. Vuosisadan alkupuolella antropogeeninen vaikutus on ollut kuitenkin vielä vähäistä.

Kun on niitä tulivuorenpurkauksia esim., jotka vaikuttavat hyvinkin nopealla aikataululla ilmojen lämpenemiseen ja jäähtymiseen, ei ole lainkaan selvää voidaanko erottaa antropogeenistä lämpenemistä luonnollisesta lämpenemisestä.

Ossi Tiihonen Vastaus kommenttiin #78

Dear Sirs,

Te palasitte tuohon toisen blogikirjoitukseni aiheeseen. Voisitteko spekuloida noilla hyvillä vaikutuksilla, kiitos.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #80

80. Olen yrittänyt parhaani. Mutta ammattini ja kokemukseni puolesta, joudun välillä vastailemaan skeptikkojen kommentteihin. Yksi hyvä puoli Suomen osalta, on pidentynyt kasvukausi.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #78

78. Triviaalia ja luotettavaa dataa.

a. Vulgaaninen toiminta vr. fossiiliset polttoaineet (1860 - 2015)

https://www.climate.gov/sites/default/files/volcan...

b. WMO:n raportti lämpötilakehityksestä (1860 - 2015)

https://public.wmo.int/en/programmes/global-climat...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #82

Tutkimus on kuitenkin edennyt, paikalleen jämähtäneet hypoteesit on korvattu uusilla, kts. linkki.

"The new thinking about grand global shifts urged a broader view. It was hard to see how the atmosphere could settle into an entirely new state unless something drastic happened in the oceans. For it is sea water, not air, that holds most of the heat energy and most of the moisture and CO2 of the climate system. The question of century-scale shifts, now a main topic in climatology, came to rest on the desks of ocean scientists.
 =>The oceans
Their response was prompt. Experts mooted various hypotheses about how changes in the surface waters might affect CO2 levels. There were complex links among temperature, sea water chemistry, biological activity, and the chemical nutrients that currents brought to the surface. Oceanographers also increasingly found it plausible that the pattern of North Atlantic Ocean circulation could change on a short timescale, as Broecker had proposed to explain the Younger Dryas. Since the circulating waters carry tremendous quantities of heat northward from the tropics, if the circulation ground to a halt, temperatures in many regions of the Northern Hemisphere would immediately plunge."

https://history.aip.org/history/climate/20ctrend.htm

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #85

85.

”Paikalleen jämähteneet hypoteesit korvataan uusilla", good...Ihan oikeasti, nämä hypoteesit ja spekuloinnit jatkuvat, eternity.....

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #88

Hyvä asia blogin hengessä on, että spekulaatiot loppuvat.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #89

89. Tätä juuri tarkoitin. Loputtomat spekulaatiot eivät johda mihinkään.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #90

Paljonko ihminen erittää CO2:ta ilmakehään.

"How heat moves
The main source of ocean heat is sunlight. Additionally, clouds, water vapor, and greenhouse gases emit heat that they have absorbed, and some of that heat energy enters the ocean. Waves, tides, and currents constantly mix the ocean, moving heat from warmer to cooler latitudes and to deeper levels.
Heat absorbed by the ocean is moved from one place to another, but it doesn’t disappear. The heat energy eventually re-enters the rest of the Earth system by melting ice shelves, evaporating water, or directly reheating the atmosphere. Thus, heat energy in the ocean can warm the planet for decades after it was absorbed. If the ocean absorbs more heat than it releases, its heat content increases. Knowing how much heat energy the ocean absorbs and releases is essential for understanding and modeling global climate."

https://www.climate.gov/news-features/understandin...

Ossi Tiihonen Vastaus kommenttiin #91

Teillä taitaa olla jonkinlainen viha-rakkaussuhde keskenänne? =)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #92

Puhtaasti teoreettista lähestymiskulmaa asioihin, sanoisinko.

https://www.degruyter.com/view/j/zna.2017.72.issue...

"Given the current theoretical and experimental hints, we seem to be in a similar situation today regarding the preliminary design of a gravitational-field propulsion device. Whether the success story will turn out to be similar cannot be decided at the moment. On the other hand, it is evident that for a risk averse society the chance of success is close to zero."

Ossi Tiihonen

Toivoisin tähän keskusteluun lisää kommentteja mahdollisista hyvistä vaikutuksista.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

20. Hyviä vaikutuksia ovat ne reaaliset havainnot, joilla ihmiset ovat alkaneet vähitellen ymmärtämään, mistä ilmastonmuutoksessa on todellisuudessa kysymys. Se on jo sinänsä hyvin positiivista.

Ossi Tiihonen

Tästä voimme olla samaa mieltä =).

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

”Toivoisin tähän keskusteluun lisää kommentteja mahdollisista hyvistä vaikutuksista ”

Viittaan puheenvuorooni http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2637... . Olen siellä sittänyt:

”Kun viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana tehdyistä yrityksestä huolimatta Pariisin sopimuksen ja IPCC:n uusimmankaan raportin mukaisille ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkauksille asianmukaisia perusteita ei ole olemassa, on niistä asianmukaista luopua ja korvata ne vaihtoehtoisen strategian mukaisilla toimenpiteillä. Sellaisena ensisijaisesti pidän pyrkimyksiä mukautua luonnollisiin ilmaston muutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin. ”

Mitä mahdolista hyvää tästä seuraa, on todettavissa seuraavasti:

- hiilidioksidipäästöjen perusteettomista leikkauksista aiheutuvat menetykset poistuvat
- luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin liittyvät menetykset vähenevät
- erikseen on syytä todeta, että luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin tapahtuva asianmukainen mukautuminen voi vaikuttaa myös kehitysmaista muihin maihin tapahtuvien pakolaisvirtojen vähentymiseen

Viittaan vielä kommentteihini https://judithcurry.com/2011/08/04/carbon-cycle-qu... ja https://judithcurry.com/2017/05/02/nyes-quadrant/#...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Positivismia lisää myös se, että maailmalla on jo ryhdytty erilaisiin hankkeisiin hiilidioksidin sieppaamiseksi ilmakehästä ja meristä muovien keräämiseksi. Se on energiaa, mitä voidaan hyödyntää kierrättämällä. Hankkeet ovat vielä osin kehitysasteella, mutta lupaavalta vaikuttaa. Itse en usko maailmanlopun ennusteisiin ja katastrofeihin. Tulevaisuuden tutkijat ovat myös hyvin luottavaisin mielin liikkeellä.

Ossi Tiihonen

Tuo muovin kerääminen meristä on minustakin oikein hyvä juttu. Suomalainen metsäteollisuus tekee myös oman osansa - ehkä biohajoavat muovit ovat kohta käytössä joka paikassa?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

34. Toivotaan näin. Tosin biohajoavissa muoveissa on vielä kehittämistä, että ne saataisiin täysin hajoaviksi. Tästä on paljon spekuloitu.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #36

Mitä hyvää biohajoavissa on, laskevat hiilidioksidin ilmakehään lahotessaan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #40

40. Kuten Ossi Tiihonen blogissaan antaa ymmärtää, hän toivoisi postiivista vastinetta näissä keskusteluissa. Jos Jouni Aro haluaa varta-vasten olla eri mieltä joka asiasta ei hätää niin kauan, kunnes se hiilidioksidi saadaan sieltä ilmakehästä imuroitua..you see..!

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #46

Aiheuttaisi vain lisää kuluja ja nälänhätää, kts. linkki.

"[20] Overall, our results confirm that the direct biochemical impact of the rapid increase in Ca over the last 30 years on terrestrial vegetation is an influential and observable land surface process."

https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/1...

"We show a persistent and widespread increase of growing season integrated LAI (greening) over 25% to 50% of the global vegetated area, whereas less than 4% of the globe shows decreasing LAI (browning). Factorial simulations with multiple global ecosystem models suggest that CO2 fertilization effects explain 70% of the observed greening trend, followed by nitrogen deposition (9%), climate change (8%) and land cover change (LCC) (4%). CO2 fertilization effects explain most of the greening trends in the tropics, whereas climate change resulted in greening of the high latitudes and the Tibetan Plateau."

http://www.nature.com/articles/nclimate3004

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #49

49. Mikä olisi Jouni Aron vastine biohajoaville muoveille? Öljyn porausten totaalinen kieltäminen?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #54

Kts. linkki positiivisella mielellä, "German nova-Institute presents technologies, polymers, developers and producers in this growing sector with high economic and sustainability potential
For many, the use of CO2 with the help of renewable energies is still a novelty. Most studies and investments focus on fuels in particular. However, a large number of chemicals and especially polymers can also be produced from CO2."

http://news.bio-based.eu/unique-trend-report-on-ca...

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

En usko ilmaston muuttumisen olevan väistämätön maailmanloppu.

Olen huolestuneempi siitä miten kaikki on rakennettu jatkuvan kasvun varaan millä rikkaita pidetään omassa kuplassa irti todellisuudesta.

Sen seurauksena tulee väistämättä se, että kun ongelmat alkavat koskettaa näitä niin silloin on myöhäistä reagoida enää.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

56. No niin, tässä mennään jo edistys edellä, etten sanoisi...

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Oisko se positiivinen asia se, että jääkausi on peruttu.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

59. Tämä jos joku on positiivinen uutinen..:)

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

On aika mielenvikaista edes haaveilla että joku keksii keinon millä co2 imuroitaisiin pois ilmakehästä.
Mutta tosiaan onneksi ihmiset uskovat näihin maailmanlopunsaarnaajiin koko ajan vähenevissä määrin ja ymmärtävät että saasteet pitää saada kuriin. Co2 ei ole saaste.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

60. Se on todellakin mielenvikaista, jos CO2 imuroidaan ilmakehästä kokonaan. Se tuskin on Lehtisenkään visioissa. Imureita on jo olemassa, joten se siitä ja sehän on positiivinen uutinen.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Jep..

https://news.cnrs.fr/sites/default/files/styles/vi...

En tiedä onnistuisiko enää ilman hiilidioksidia kun aurinko lämmittää voimakkaammin mutta kylmää olisi.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Mikä on Hannun mielestä oikea co2 taso ja miksi?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #65

65. << 400ppmv, jotta saavutetaan hiilineutraali.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Uhkapainoitteinen vinous ilmasto- ja ympäristötieteissä estää ilmastonmuutoksen hyötyjen täysimittaisen selvittämisen. Nämä hyödyt kohdentuvat sitten vielä eri tavoin eri alueille. Päiväntasaajan ihmisille ei juuri ole väliä, onko menossa tavallinen jääkausi vai ei, mutta täällä Suomessa on se on elämisen kannalta erittäin tärkeää. Nyt on näkynyt väitteitä, että ihmistekoiset päästöt olisivat lykänneet jääkauden tai pienoisjääkauden alkamista. Jos tämä voitaisiin tukimuksellisesti vahvistaa, kyse olisi kuitenkin erittäin suuresta hyödystä juuri meille suomalaisille. Vastaavasti meille pitäisi nyt maksaa, että yhteisen hyvän nimessä olemme ampumassa itseämme jalkaan. Tasapuolisuus ei toteudu ilmastopolitiikassa ennen muuta tietämättömyydestä johtuen.

Ylempänä kommenteissa on linkki tunnetun propagandistitoimittaja Dana Nutticellin The Guradian -artikkeliin. Suomeksi sanottuna Dana poimii rusinoita pullasta, vajaakieliset puhuvat kirsikoista. Murdochin tweettaama globaali vihertyminen on globaali havainto, Dana on sitten löytänyt tutkimuksen muutaman hehtaarin alueelta, jossa on saatu tulokseksi, ettei CO2-lisäys lisää tai vähennä kasvua ja toisen tutkimuksen, jossa lämpötilan kohottaminen haittaa maissia.

Siinäkin epätodennäköiseltä vaikuttavassa tilanteessa, että ilmakehän CO2-lisäyksen haitat olisivat globaalisti suurempia kuin mitatut hyödyt, hyötyjen täsmällinen huomiointi olisi tärkeää tasapuolisuuden saavuttamiseksi ilmastopolitiikassa. Nythän se on sitä, että sama meloni sopii kumpaankin päähän.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Jos tämä voitaisiin tukimuksellisesti vahvistaa, kyse olisi kuitenkin erittäin suuresta hyödystä juuri meille suomalaisille."

Niin, jääkauden peruutus on tietysti valtava etu suomalaisille.

Mutta, isossa mittakaavassa on semmoinen ongelma, että ihmiskunta on tällä hetkellä väestön kasvun takia ylisovittunut elämään planeetalla jossa lämpötila on lähellä nykyistä.

400v takainen globaali lämpötila kun meillä syötiin silloin käpyjä ja kiviä katovuosien kurimuksessa olisi ongelma erityisesti meille suomalaisille mutta toisaalta jos nykyinen globaali lämpötila nousee enemmän kuin asteen niin on vaarassa maailman ekosysteemien romahtaminen kun eliöstö on kuitenkin sopeutunut siihen jääkauteen. Lämpimästä kuumempaan siirtyminen on elämälle tuhoisaa.

Se että suomalaiset kärsisi jos vähän viileämpää on pienempi paha verrattuna maailman ajatumisesta dystopiaan. Silloin voi helposti toteutua uhkakuva että täällä on myöhemmin karhukaisia, torakoita, rottia ja metrin mittaisia heimoutuvia pieneen kalorin saantiin sopeutuneita, naapuriheimolaisia keihään jahtaavia nakuapinoita taistelemassa selviytymisestään.

Se evoluutio semmoinen jännä prosessi että siinä ei ole mitään merkitystä miten kuumaa tai lämmintä on. Ne jatkaa sukuaan ketkä selviytyy. Eliöt ovat ennenkin nussiskelleet itsensä sukupuuttoon tai tuhonneet muita eikä ihminen olennaisesti eroa tässä asiassa heinäsirkkalaumasta.

Ossi Tiihonen

Evoluution näkökulmasta lämmin lienee parempi kuin kylmä. Onhan lajirunsaus paljon suurempi lämpimässä kuin kylmässä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #79

Niin se nyt nyt vaan vie sen muutaman miljoona vuotta ja tarvitsisi myös nakuapinoiden tuhoutua.

Homo sapiensin leviäminen eri paikkoihin on aiheuttanut lajien tuhoutumista ja siitä on taltioitunut tietoa. Esimerkiksi: https://www.youtube.com/watch?v=koxp_q46z0Q

Sama juttu siellä amerikoissa että sieltä syötiin myös.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #79

79. Evoluutio ja ilmastonmuutos ei sinänsä korreloi. Evoluutiota tapahtuu koko ajan, eikä sillä ole tiettyä suuntaa. Evoluutio ei tähtää mihinkään tiettyyn kehitysmuotoon, lajirunsauteen tai päämäärään pelkän lämpötilan perusteella.

Mutta kuten tuolla edellä mainitsin, pidentynyt kasvukausi Suomen kannalta voisi olla yksi positiivinen vaikutus, -tosin pidentynyt kasvukausi Suomessa tuo tullessaan lisää sateita, joka tulee muuttamaan viljely-lajikkeita.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset